Banner image

Jaa tämä

Takaisin

HUS:n virtuaalihoitopalvelu Terveyskylä toi kehittäjilleen vuoden terveysalan vaikuttajien ykkössijan

15-12-2016 HUS:n virtuaalihoitopalvelu Terveyskylä toi kehittäjilleen vuoden terveysalan vaikuttajien ykkössijan

Virtuaalipalvelu on tämän vuoden sana terveydenhuollossa ja vuoden ykköshanke tällä saralla on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Terveyskylä, joka on koonnut hurjaa vauhtia eri erikoisaloja saman virtuaalikaton alle. Terveyskylään on jo rakennettu seitsemän taloa, viimeisimpinä Painonhallintatalo, Naistalo ja Kivunhallintatalo. Ensi vuoden loppuun mennessä tavoitteena on avata toistakymmentä uutta taloa.

– Viime vuoden ankara kehitystyö ja korpivaelluskin on muuttunut oikeiksi toiminnoiksi. Lopullinen läpimurto oli tänä syksynä, sanoo Husin kehittämisjohtaja Visa Honkanen.

 

Menestyksellä on selkeät mittarit. Eri taloissa on esimerkiksi jo noin 500 erilaista opastusvideota, joita on katsottu Honkasen mukaan noin 10 500 kertaa.

 

– Selvästi eri erikoisalojen virtuaalipalveluille on suuri tarve, Honkanen sanoo.

 

Myös Husin ylin johto on innostunut digipalveluiden kehittämisestä: se on nostettu yhdeksi Husin läpimurtohankkeista ensi vuodelle.

 

– Toimialojen johtajat ja muukin henkilökunta on suhtautunut myönteisesti, minkä takia esimerkiksi Painonhallintatalo ja Naistalo ovat menneet niin nopeasti eteenpäin, Honkanen sanoo.

 

Syksyllä sosiaali- ja terveysministeriö myönsi kuuden miljoonan euron rahoituksen, jonka avulla Terveyskylä liitetään kaikkien yliopistollisten sairaaloiden yhteiseen Virtuaalisairaala-hankkeeseen.

 

Mediuutiset valitsi Honkasen ja Mielenterveystaloa kehittäneen Hyks Psykiatrian toimialajohtajan Matti Holin vuoden vaikuttajalistan ykkösiksi.

Mielenterveystalossa on pian miljoona käyttäjää

Nykyisen kaltaista Terveyskylää ei olisi olemassa ilman virtuaalista Mielenterveystaloa, jonka ensi askeleet otettiin kymmenisen vuotta sitten.

 

– Esimieheni, ylilääkäri Grigori Joffe oli laittanut pöydälleni muutaman artikkelin nettiterapiasta, joka tuntui kiinnostavalta ajatukselta, sanoo Matti Holi, silloinen Hyvinkään sairaalan akuuttipsykiatrian ylilääkäri.

 

Samaan aikaan Holi huomasi, että alueen mielenterveyspalvelut olivat hyvin hajallaan ja hoitopaikan valinta oli vaikeaa. Lisäksi hakukoneiden kautta netistä löytynyt tieto mielenterveyspalveluista oli usein epämääräistä.

 

– Tuli ajatus, että voisiko tilannetta jäsentää ja parantaa jotenkin netin kautta. Pian asiaa lähtivät ajamaan allekirjoittaneen ja Joffen lisäksi silloinen Metropolian tutkija-opettaja Markus Holi sekä Jan-Henry Stenberg, joka johtaa nykyään Hyks Psykiatrian IT-psykiatrian linjaa, Holi sanoo.

 

Viime vuonna valtakunnalliseksi laajentuneesta Mielenterveystalosta löytyy lukuisia nettiterapiaohjelmia, tietopankkeja, oirekyselyjä ja kuntakohtainen mielenterveyspalvelujen listaus.

 

Tänä vuonna avautui Lastenmielenterveystalo.fi-sivusto.

 

– Kaikille avoimessa osiossa tulee tänä vuonna olemaan noin 800 000 eri käyttäjää, ensi vuonna varmaan jo yli miljoona, Holi sanoo.

 

Mielenterveystalossa lääkärin lähetteellä pääsee nettiterapiaan, jota on tarjolla masennukseen, yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön, paniikkihäiriöön, pakko-oireiseen häiriöön, sosiaaliseen fobiaan, alkoholin liikakäyttöön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireiden hallintaan.

 

Tänä vuonna nettiterapiassa on ollut jo yli 2 000 potilasta. Ensi vuoden tavoite on 3 000.

 

– Määrä on kaksinkertaistunut jo pari vuotta putkeen, joten ensi vuoden luvut voivat olla tavoitetta suuremmatkin. Nettiterapia täyttää selvästi aukkoa julkisen puolen palvelujärjestelmässä, Holi sanoo.

 

Jos nettiterapian suosio kasvaa tätä vauhtia, ensi vuonna nettiterapiassa on enemmän potilaita kuin kaikilla Husin psykiatrisilla osastoilla yhteensä.

 

– Se on aika huikea juttu, kun miettii, miten laitospainotteista psykiatria on ollut. Nykyään enää 10 prosenttia erikoissairaanhoidon potilaista käyttää osastoa.

Asiakkaita innostetaan sosiaalisessa mediassa

Visa Honkanen ja Matti Holi korostavat, että kunnia koko Terveyskylä-hankkeen onnistumisesta kuuluu myös niille sadoille Husin ammattilaisille, jotka ovat olleet mukana kehitystyössä.

 

Terveyskylän ydinryhmän moottorina ovat toimineet esimerkiksi projektijohtaja Sirpa Arvonen ja it-kehitysjohtaja Mikko Rotonen. Mielenterveystalon koordinoinnista ja kehittämisestä taas vastaa Marko Muukka ja nettiterapioista Eero-Matti Koivisto.

 

Myös asiakkaat ovat lähteneet innolla mukaan kehitystyöhön. Tähän heitä innostetaan muun muassa sosiaalisessa mediassa ja Radio Aallon kanssa tehdyissä kampanjoissa.

 

– Kehittäjäraadissamme on paljon myös eläkeikäisiä, joiden avulla saamme palveluista mahdollisimman helppokäyttöiset. Monissa projekteissa asiakaslähtöisyys tuppaa usein olemaan sitä mitä Fingerporissa oli, että kaikki asiakkaat lähtivät. Terveyskylässä ei, Honkanen naurahtaa.

Tekoäly tarvitaan moottoriksi

Kehitystyö jatkuu niin Terveyskylässä kuin yksittäisissä taloissa.

 

Holin mukaan esimerkiksi Mielenterveystalon ammattilaisten osioon on kehitteillä ainutlaatuinen psykoterapeuttien työtä jäsentävä psykoterapiaportaali. Se pitää sisällään parhaiden asiantuntijoiden laatimia häiriökohtaisia ohjeistuksia terapiatyölle.

 

– Vaikka koko Terveyskylää on lähdetty kehittämän psykiatria edellä, niin mekin opimme muilta erikoisaloilta, esimerkiksi hoitopolkujen suunnittelusta, Holi toteaa.

 

Honkasen mukaan tulevaisuuden Terveyskylässä on mukana myös oppiva tekoäly, joka osaa analysoida ihmisten terveysdataa ja käyttäytymistä.

 

– Haaveeni on, että viiden vuoden päästä tekoäly toimii päätöksenteon moottorina, joka neuvoo avun vaivaan tai ohjaa potilaan suoraan oikealle ammattilaiselle, Honkanen sanoo.

 

Lähde: Mediuutiset